Peruspullat

Aivan kuten elämästäkin, on leivonnasta tehty nykysin liian monimutkaista. Uusiin ja hienoihin leivontaohjeisiin perehdyttyäni olen todennut, että niissä on yllättävän usein kaikenlaisia erikoisia ainesosia. Koska olen päättänyt yksinkertaistaa elämäni kokonaisvaltaisesti, en enää aio juosta suurissa supermarketeissa etsimässä jotain ruokosokereita. Elämän ja pullataikinan mysteerin vaivaamana päätin leipoa pullaa. Pullataikinan ihanuus piilee myös siinä, että kaikki siihen tarvittavat ainesosat saa lähikaupasta.

Tässä peruspullien ohje:

2 ½ dl maitoa

25 g hiivaa

1 kananmuna

3/4 tl suolaa

3/4 dl sokeria

1-2 tl kardemummaa

6-7 dl vehnäjauhoja

75 g margariinia tai voita

Ota kaikki tarvittavat aineet esille pari tuntia ennen leipomista, jotta ne ovat huoneenlämpöisiä. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Vatkaa joukkoon muna, suola, sokeri, kardemumma ja suurin osa vehnäjauhoista. Jatka jauhojen lisäämistä käsin tai koneessa alustaen. Lisää lopuksi huoneenlämpöinen rasva ja vaivaa taikina pehmeäksi kiinteäksi palloksi. Jos teet taikinasta pitkon, taikina saa olla tiiviimpää kuin pikkupulliin tai piirakoihin. Peitä taikinakulho liinalla ja anna taikinan kohota läpimässä kaksinkertaiseksi. Taikina on tämän jälkeen valmis leivottavaksi. Vaivaa taikina jauhotetulla alustalla kiinteäksi ja leivo siitä pullia. Nosta ne pellille leivinpaperille ja anna kohota peitettynä lämpimänä. Voitele hyvin kohonneet pullat munalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista pullia uunin keskitasossa 225 asteessa noin 12 minuuttia. Valmiit pullat ovat ovat kauniin keltaisia ja kevyitä.

Ja tässä on peruspullien toteutus:

Kuten arvata saattaa, otin kaikki tarvittavat aineet esille 2 minuuttia ennen leipomista. Pohdin kananmunien lämmittämistä huoneenlämpöisiksi mikrossa, mutta päätin hyllyttää idean. Ihmettelen leivonta ja ruoka-ohjeissa suosittua ainesosamäärää 3/4 tl. Selvää tärkeilyä, sillä 3/4 tl on melkein 1 tl. Pullataikinaani laitoin 1 tl suolaa.

Valmista pullataikinaa tuli niin vähän, että hetkellinen epäusko ja huolestuneisuus valtasi mielen. Onneksi en enää harrasta asioiden murehtimista, eikä oikeastaan olekaan niin suurta murhetta (ainakaan näissä leivonta-asioissa) jota eivät pienet päiväunet parantaisi. Pullataikina jäi peitteen alle kohoamaan ja minä torkahdin hetkeksi sohvalle.

Noin 30 minuuttia torkkumista aikaansai näin muhevan lopputuloksen.

Pullataikinasta leivottiin korvapuusteja, karhupulla, muutama pieni pullapitko ja pikkupullia. Reipas apuleipuri söi suurimman osan rusinoista, voiteli pullat ja sitten minä tyrkkäsin ne uuniin. Enkä ollenkaan muistanut kohottaa niitä ennen sitä. Se ei haitannut yhtään.

Valmiita pullia tuli kaksi pellillistä.