Tässä sydämellisten muffinien ohje:
1 suklaalevy
150 g leivontamargariinia
1 ½ dl sokeria
2 kananmunaa
3 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 ½ rkl kaakaojauhetta
1 ½ dl maitoa
Leikkaa puolet suklaalevystä rouheeksi. Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen ja sekoita. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan maidon kanssa. Lisää suklaarouhe ja sekoita nuolijalla. Nosta lusikalla nokare taikinaa muffinivuokaan, aseta päälle suklaapala sydämeksi ja peitä taikinalla. Paista uunissa 225 astetta 12-15 minuuttia.
Ja tässä sydämellisten muffinien toteutus:
Leipoessani pyrin aina, periaatesyistä, valitsemaan voin leivontamargariinin sijaan. Samoin myös kerman maidon sijaan, jos sitä nyt ei ihan litrakaupalla laiteta. Kun kerran herkutellaan, niin tehdään se sitten kunnolla. Ettei sitten harmita silloin, kun ei herkutella. Tulevan sairaanhoitajan sisäinen ääni tai omatunto ei tässä asiassa kolkuttele yhtään. Väitän, että herkuttelu, tietyissä rajoissa tietenkin, on tärkeää mielenterveydelle. Leipominen on aina hauskaa ja tällä kertaa taisin jopa oppia jotain leipomisen kannalta olennaista.
Oppi Nro: 1 Vaahdota voi ja sokeri
Jos nyt olen täysin rehellinen, niin en ole koskaan ymmärtänyt mitä voin ja sokerin vaahdottaminen tarkoittaa. Viereisessä kuvassa on minun voisokerivaahto, joka ei ole vaahto lainkaan. Miksi sitten voin ja sokerin vaahdottaminen on tärkeää? Löysin Googlettamalla Maa- ja kotitalousnaiset, joita sanotaan maaseudun voimaksi. Kuulostaa sellaiselta porukalta, joka tietää tällaiset asiat. Maa- ja kotitalousnaisten Leivontasivustolla neuvotaan: "Vatkaa rasva ja sokeri hyvin. Parhaiten ne vatkautuvat huoneenlämpöisinä. Riittävä vatkaaminen vaikuttaa kakun kohoamiseen ja kuohkeuteen."
Oppi Nro: 2 Työvälineiden valinnalla on merkitystä
Jostain syystä oppi uppoaa minuun parhaiten kantapään kautta. Tänään opin, että kaikkea ei kannata sekoittaa sähkövatkaimella. Ehkä ohjeessa mainittu nuolija olisi ollut kätevä tässä sekottamishommassa.
Oppi Nro: 3 Kaksin leipominen on kivempaa
Sain apukokiksi ihanan peikkopojan, joka paineli muffineihin suklaasydämet. Peikkopojan tarkkaavaiset silmät huomasivat, että muffinit vaahtosivat paistovaiheessa uunissa. Tilannetta hetken aikaa yhdessä ihmeteltiin ja sitten tuumailtiin, että ehkä vaahtoaminen kuuluu asiaan.
Muffineistani ei tullut täydellisiä kiiltokuvamuffineita. Niistä tuli erilaisia, rosoisia, lohkeilleita ja levinneitäkin muffineita. Epätäydellisiä muffineita, jotka kuitenkin täyttivät muffineille asetetun tehtävän: ne maistuivat makeilta ja tekivät syöjänsä iloisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti