Äitiysdementiaa ja inkiväärikeksejä

Olen tehnyt elämässäni paljon sellaisia valintoja, jotka olisivat jääneet tekemättä, mikäli olisin tiennyt millaisia asioita tulen kohtaamaan. Yksi sellainen valinta oli lapsen hankkiminen. Ennen äitiyttä kuvittelin toisinaan, että elämäni oli raskasta. Sitten tulin äidiksi. Ensimmäinen järkytys tilanteessa oli tunne siitä, että sydämeni on siirtynyt kehoni ulkopuolelle. Äitiys sai elämäni tuntumaan merkityksellisemmältä ja todellisemmalta. Lapsen syntymä herätti minussa syviä ja hienoja tunteita, ja avasi sydäntäni tuntemaan suurta tunnetta nimeltään rakkaus. Lapseni on minulle suuri opettaja.

Kuten kaikki äidit, myös minä olen halunnut olla täydellinen äiti. Vuosien valvomisen ja äitiysdementtian koettuani jouduin hyväksymään olevani vain tavallinen äiti. Olin tavallinen äiti, joka väsyi vauvansa itkuun ja syyllisyyden kuumat kyyneleet silmissään katui tekemäänsä valintaa. Olen äiti, joka on silti hulluna lapseensa. Siihen samaan lapseen, joka on ajoittain tehnyt minut pähkähulluksi. Olen ollut tavallinen äiti, joka on pitkän päivän päätteeksi raivonnut ja huutanut kurkku suorana lapselleen, ettei saa huutaa. Ja yhtä monta kertaa olen tuntenut häpeää ja syyllisyyttä siitä, että olen ollut huono esimerkki. Olen tavallinen äiti, joka on aina kuullut moitetta äitiydestään ja kuvittelemillaan moitteilla ruokkinut omaa epävarmuuttaan. Ja ainakin yhtä monta kertaa viillellyt itse terävästi sanojeni piikeillä toisia tavallisia äitejä. Anteeksi.

Olen ollut äiti, joka on piinallisesti suorittanut äitiyttä. Ja täydellisyyteen pyrkiessäni olen astunut aina askeleen kauemmaksi siitä tärkeimmästä. Olen ollut aivan tavallinen äiti ja usein miettinyt olenko riittävästi äiti. Olen huokaillut valtaisan vastuuni ja äärettömän rakkauteni äärellä. Olen äiti, joka on omaa aikaa viettäessään tuntenut piston sydämessä. Olen ollut äiti, joka on kaivannut rakkautta puolisoltaan, mutta ei vaan ole osannut enää rakastaa kiukun, väsymyksen, kurahousujen ja tiskirättien takaa.

Tämä tähän mennessä seitsemän vuotta kestänyt matkani on kasvattanut minua enemmän kuin mikään muu elämässäni. Olen kiitollinen jokaisesta hetkestä, jonka olen saanut olla pörröpäisen pojanviikarin äitinä. Seitsemässä vuodessa olemme kokeneet yhdessä paljon; surua ja pelkoa teho-osastolla, valvottuja öitä, väsymystä ja kiukkua, iloa ja naurua, onnellisuutta ja sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, ettei sitä voi sanoin kuvata. Viimeisen vuoden aikana peikkopoika on kasvanut vahvemmaksi, viisaammaksi ja itsenäisemmäksi, aivan kuten äitinsäkin.

Vuosia sitten putosin äitiyden mustaan aukkoon, jossa vaadin itseltäni liikaa. Tänään olen toisenlainen äiti. Olen äiti, mutta se ei ole kaikki mitä olen. Äitiys ei ole yli-ihmisyyttä eikä vaadi supervoimia. Supervoimia vaatii elämän ahnehtiminen ja kaiken muun suorittaminen äitiyden ohella. Kaikkea ei voi, eikä ole tarvettakaan tehdä silloin kun lapset ovat pieniä. Ollaan siis armollisia itsellemme ja toisillemme, Hyvät Äidit. Hyvää äitienpäivää! <3

Tänään en leiponut äitienpäiväkakkua, enkä tehnyt ruokaa kotona. Kävin peikkopojan kanssa ravintolassa syömässä ja siellä ollessani huomasin, ettei pojalla ollut ainuttakaan puhdasta vaatetta päällä. En antanut senkään asian häiritä yhtään, sillä sellaisia ne peikkopojat ovat: multaisia, hiekkaisia ja ah, niin ihania. <3

Tässä leipomieni inkiväärikeksien reseptejä kaksin kappalein:

Inkivääricookies (12 kpl):

200 g sulatettua margariinia
4 dl sokeria
2 munaa
2 tl suolaa
7 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1 tl kaardemummaa
1 dl maitoa
1 dl raastettua inkivääriä

Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää munat ja suola ja vatkaa kuohkeaksi. Sekoita loput kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon. Viimeiseksi lisää maito ja raastettu inkivääri ja sekoita. Levitä leivinpaperille pyöreiksi kiekoiksi ja paista 170 asteessa uunin keskitasolla noin 10 min.

Inkiväärikeksit (noin 30 kpl)

100 g pehmeää voita
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl siirappia
2½ dl vehnäjauhoja
½ tl ruokasoodaa
1 tl inkiväärijauhetta

Vatkaa voi, sokerit ja siirappi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja lisää vaahdon joukkoon. Muotoile taikinasta 3 pitkää pyöreää tankoa uuninpellille leivinpaperin päälle. Painele raitoja haarukan avulla. Paista 175 asteessa uunin keskitasolla noin 15 min. Annan jäähtä hetki ja leikkaa viistoiksi paloiksi.

Tässä keksien toteutus:

Inkivääricookies-reseptistä pitäisi ohjeen mukaan tulla 12 isoa keksiä, mutta taikinamäärä oli niin suuri, että päätin tehdä useita pienempiä.

Inkivääri on jauhettuna joulumausteena tuttu, mutta tuore on jäänyt monelle, myös minulle hieman vieraammaksi. Inkivääriä saa tavallisista ruokakaupoista edullisesti, mutta itse ainakin pohdin juuren alkuperää, sillä se tulee useimmiten Kiinasta. Olen kuullut, että Kiinan maaperä on yksi maailman saastuneimpia eikä luomutuotantokaan taida olla kovin valvottua. Tuore inkivääri maistuu kirpeältä ja sen tuoksu on voimakas. Kuiva ja tuore inkivääri maistuvat  erilaisilta. Inkiväärin sanotaan auttavan moniin vaivoihin, esim. närästykseen ja flunssaan.

Tässä valmiita inkiväärikeksejä kahta laatua. Keksejä tuli todella runsaasti, joten ehkä seuraavalla kerralla teen vain puolikkaan taikinan.

"On vaikeaa olla onnellinen, jos yritää koko ajan olla hyvä ihminen. Onnellisuus onkin paljolti oman keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden hyväksymistä." <3