torstai 15. marraskuuta 2012

Pitsaa kaikilla täytteillä

Uskoin eläväni täyttä elämää. Täytin vuodet velvollisuudentunnolla ja suorittamisella. Kadotin omat unelmani, kun yritin toteuttaa muiden haluja ja toiveita. Uskottelin itselleni niiden olevan omiani. Totuus on se, etten uskonut ansaitsevani enempää. Ajattelin, että unelmien pilvipalvelun mappi ö:hön mahtuu rajattomasti tiedostoja, ja sinne voi heittää turhat haaveensa ihmisistä, jotka voisivat olla parempia, ja elämästä, jonka sisältö olisi sitä mitä sydämessään tietää hyväksi. Olin rakentanut huolella elämääni kulissit ja elelin hiirulaisena niiden sisällä. Minulta puuttui rohkeus. Rohkeus määrittää elämän laadun. Rohkeuden ytimessä eläessä ei tarvitse enää istuskella hiirulaisena laatikossaan. Elämä tarjoaa meille jatkuvasti mahdollisuuksia toteuttaa haaveitamme ja elää unelmiamme todeksi. Salaisten haaveiden toteuttaminen vaatii rohkeutta heittäytyä ja toisaalta myös rohkeutta vapautua kahleista, joita uskomme tarvitsevamme. Millaisen elämän pyytäisit, jos voisit pyytää maailmankaikkeudelta mitä vain ja se lupaisi toteuttaa toiveesi parhaalla mahdollisella tavalla?

Niin vaikeaa kuin se onkin myöntää, olen täysin lähtöruudussa. En ole haaveillut mistään vuosiin. En tiedä mistä unelmoida. Uskoin, että minulla oli kaikki se mitä tarvitsen tai haluan. Olen toteuttanut muiden ihmisten suunnitelmia, haaveita ja ajatuksia elämästä uskaltamatta kohdata ja toteuttaa omiani. Nyt tiedän, että haluan elää täyttä elämää. Mutta millaista on elää elämää kaikilla täytteillä? Jos tilaisit elämän, kuten pitsan pitseriasta, mitä täytteitä valitsisit siihen?

Minulle yksi elämä kaikilla täytteillä, kiitos. Sillä vain niin voin olla varma, että olen kylläinen elettyäni sen. Sanotaan, että elämässä pitää olla unelmia. Nyt on aika purkaa unelmien pilvipalveluun vuosien aikana heitetyt hylätyt haaveet ja pohtia mitä oikeasti haluaa elämältään.

"Ei ole konstikaan olla rohkea, jos ei pelota."
(-Tove Jansson)

Kun nyt tuli pitsa puheeksi, niin tässä napolilaista arkiruokaa 1700-luvulta hieman nykyaikaisemmassa muodossa, ja tietenkin kaikilla täytteillä.

Tässä pitsan ohje:

Taikina:

2 dl lämmintä vettä
25 g kuivahiivaa eli yksi pussi
1 tl suolaa
vehnäjauhoja
öljyä

Sekoita kuivahiiva lämpimään veteen. Lisää suola ja öljy. Lisää vehnäjauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon pohjasta ja on kaulittavassa muodossa. Kauli taikina uunipellin kokoiseksi. Mikäli haluat pitsaan erityisen rapean pohjan, paista pohjaa uunissa 250 asteessa muutama minuutti ennen täytteiden levittämistä.

Tomaattikastike:

1 tölkki tomaattimurskaa
3 valkosipulinkynttä
Tuoretta basilikaa ja timjamia
1 tl suolaa

Sekoita tasaiseksi sauvasekoittimella.

Täytteet:

Herkkusieniä
Mozzarellaa
Fetajuustoa
Tonnikalaa
Ananasta
Tomaattia
Punaista paprikaa
Keltaista paprikaa
Sipulia
Oreganoa
Pitsajuustoraastetta

Ja tässä pitsan toteutus:

Pitsa on ruokaa joka muuttuu moneksi - vain mielikuvitus on rajana. Pitsaan voi täytteeksi käyttää oikeastaan mitä vaan ja silti sitä voi kutsua pitsaksi. Erään pitserian listalta löytyy erikoinen pitsa, jossa on täytteenä kananmunia ja herneitä. Se kuulostaa ja näyttää melko eksoottiselta. Huomasin, että tähän pitsaan tuli laitettua tomaattikastiketta hieman liikaa sillä seurauksella, että se levisi uunissa yli pitsapohjan ja leivinpaperin. Uunipelti meni pesuun, tosin sinne se olisi joutanut jo muutenkin.

Pitsa on siitä mainiota ruokaa, että pahimmillaankin se on ihan hyvää. <3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti